Monte Baldo on vuoristo Dolomiiteilla Gardajärven itäpuolella. Kätevimmin sinne pääsee köysiradalla nimeltä Funivie del Baldo, jonka ala-asema on Malcesinessa ja yläasema 1760 metrin korkeudessa. Aikuisen menopaluulippu maksaa 25 euroa. Kävimme perheen kanssa Monte Baldossa heinäkuussa 2024 Riva del Gardasta käsin.

Bussimatka Riva del Gardasta Malcesineen

Riva del Gardasta pääsee Malcesineen sekä lautalla että bussilla. Koska hotelliltamme oli satamaan matkaa reilu kilometri, mutta bussipysäkki oli melkein hotellin vieressä, päätimme mennä bussilla. Google Mapsin mukaan bussimatkan pitäisi kestää 25 minuuttia, mutta todellisuudessa bussi tuli pysäkille melkein 10 minuuttia myöhässä ja matka kesti 45 minuuttia. Torbolen kohdalla liikenne ruuhkautui oikein kunnolla ja eteenpäin mentiin kävelyvauhtia. Onneksi olimme liikkeellä ajoissa. Voi vain kuvitella, millaista liikkuminen autolla Gardajärven seudulla on elokuussa pahimman turistikauden aikaan.

Perille päästyämme kiertelimme hetken kaunista Malcesinen kaupunkia tutkien. Köysiradan ala-asema sijaitsee aivan kaupungin tuntumassa, ja kun oma lähtöaikamme alkoi lähestyä, aloimme suunnata sitä kohti.

Melkein tunnin jonotus

Köysiradan liput ostetaan tietylle puolen tunnin aikajaksolle. Oma aikamme oli 12:30-13:00. Saavuimme paikalle kello 12:20 ja menimme jonon jatkoksi. Mikäli lippuja ei ole etukäteen, ne voi käydä ostamassa lipputoimistosta ja palata sitten jonoon. Meidän aikanamme lipputoimistoon ei ollut jonoa, mutta sekin voi kai olla mahdollista. En tiedä voiko käydä niin, ettei lippuja saa samalle päivälle. Turistikaudella matkustaessa ostaisin varmuuden vuoksi liput etukäteen.

Vaikka meillä oli aka varattuna ja saavuimme paikalla ajoissa, jouduimme viettämään jonossa reilut 50 minuuttia ennen kuin pääsimme köysiradan vaunun kyytiin. Jono kyllä eteni koko ajan, mutta kovin hitaasti. Ensin oltiin jonkin aikaa kuumassa auringonpaisteessa, sitten päästiin katoksen alle ja lopulta sisälle rakennukseen, jossa jono kierteli kolmessa kerroksessa. Sisään tultaessa on mahdollista käydä pikasesti vessassa ja palata takaisin jonoon, olettaen että ainakin yksi seurueesta jää pitämään paikkaa jonossa.

Köysiradan kyydissä ylöspäin

Matka Monte Baldon huipulle koostuu kahdesta eri köysiradasta.

Ensin noustaan 562 metrin korkeuteen San Michelen väliasemalle. Sinne nouseva köysirata kuljettaa 45 ihmistä kerralla. Köysiradan vaunussa matkustetaan kuin sillit purkissa. Tämä ei minua haitannut, sillä lievästi korkeanpaikankammoisena minun ei tarvinnut katsella ikkunasta näkymiä vaan olin turvassa ihmismassan keskellä.

Toinen osuus on nousun kohokohta. Sitä liikennöi pyöreä vaunu, joka tarjoilee panoraamanäkymän joka suuntaan. Kaiken lisäksi vaunu pyörii pystyakselinsa ympäri koko matkan ajan, joten huolimatta siitä mihin kohtaan vaunua asetut seisomaan, saat ihailla näkymää jokaiseen suuntaan. Vaunun pystyakselin ympärillä on penkkejä, jotka eivät liiku. Tähän vaunuun sopii 80 ihmistä kerralla.

Muutaman minuutin kestävä matka on ihan nautittava, mutta jokaisen tolpan jälkeen vaunu alkaa heilumaan hetkeksi. Minusta tämä tuntui hieman epämukavalta.

Ylhäällä

Ylhäällä sää oli melkoinen kontrasti alhaalla Malcesinessa koettuun lämpöön: oltiini lähes kokonaan pilven sisällä ja lämpötila tuntui sen verran viileältä, että oli kaivettava repusta pitkähihaista paitaa päälle.

Hetken tuumailtuamme tulimme siihen tulokseen, että nyt olisi hyvä aika pitää lounastauko, sillä nälkäkin alkoi jo olla. Menimme ensimmäiseen ravintolaan jonka näimme sen kummemmin tarjontaa vertailematta. Vaihtoehtona on parikin ravintolaa. Syömämme paninit olivat maistuvia ja hinnat yllättäen samalla tasolla kuin missä tahansa muualla Gardajärven alueella.

Lounaan jälkeen sininen taivas oli tullut takaisin esiin ja auringonpaiste lämmitti taas. Kävelimme ympäriinsä parin tunnin ajan ja nautimme upeista maisemista. Läheltä köysiradan yläasemaa löytyy näkymä Gardajärvelle ja Malcesineen:

Vaikka mitään pystysuoria pudotuksia ei ollutkaan näkyvissä, korkeanpaikankammo yritti hieman pyrkiä pintaan. Vuoden harjannetta kävellessä en voinut olla miettimättä mitä tapahtuisi, jos kompastuisin ja lähtisin pyörimään rinnettä alaspäin.

Kävely harjannetta pitkin palkitaan upeilla näkymillä Gardajärven pohjoispäähän, missä sijaitsee myös Riva del Garda:

Paluu Malcesineen

Pari tuntia kierreltyämme oli aika lähteä laskeutumaan vuorelta. Vähän pelkäsimme, että joudumme taas jonottamaan köysiradalle, mutta onneksi pääsimme heti seuraavaan lähtöön ilman jonotusta.

Tällä kertaa ensimmäisessä panoraamavaunussa koettiin huvipuistotunnelmaa: ylöspäin tultaessa vauna alkoi tolppien jälkeen heilumaan, kun taas alaspäin mentäessä tuntui kuin vaunu olisi hetken aikaa pudonnut nopeammin. Tämä tuntui vatsanpohjassa myös muilla kuin minulla: jokaisen tolpan jälkeen matkustajat ääntelivät kuin vuoristoradassa konsanaan. Tämä oli itse asiassa ihan hauska tunne eikä se tuntunut yhtä pahalta kuin vaunun heiluminen.

Alhaalla Malcesinessa lämpötila oli selvästi korkeampi ja hetken helteessä odotettuamme hyppäsimme bussiin kohti Riva del Gardaa.

Lopuksi

Maisemat ylhäällä olivat ehdottomasti jonottamisen ja jännittävän köysiratakyydin arvoisia. Vuorella on monentasoisia vaellusreittejä sekä mahdollisuus vaikkapa pyöräillä tai harrastaa varjoliitoa, joten jokaiselle löytyy varmasti jotakin. Vuorelta voi myös patikoida alas Malcesineen.

Vaikka olisi hellepäivä, kannattaa ottaa pitkähihaista mukaan sillä ylhäällä sää voi vaihdella nopeastikin.