Teimme heinäkuussa 2025 perheen kanssa kymmenen päivän matkan Islantiin, ja matkan aikana ajoimme vuokra-autolla saaren ympäri. Tämä kirjoitus kertoo toisesta kokonaisesta päivästä Islannissa, jolloin lähdimme ajamaan Reykjavikista saarta ympäri.

Myötäpäivään vai vastapäivään?

Islannin ympäri kiertää noin 1300 kilometrin pituinen rengastie, tie numero 1. Monet suurista luontonähtävyyksistä sijaitsevat tämän tien varrella, joten se tarjoaa hyvän rungon Islannin kiertomatkalle. Tie on koko matkalta päällystetty ja lähes koko matkalta kaksikaistainen. Reitille mahtuu useita siltoja, joista monet ovat yksikaistaisia. Pääosin tie on tasaista ja näkyvyys on siten todella hyvä, mutta toki reitille mahtuu myös korkeuseroja ja melkoisia mutkiakin. Nopeusrajoitus on pääosin 90 km/h.

Kun lähtee kiertämään saarta, pitää tietenkin valita kiertosuunta. Monet suosituista nähtävyyksistä sijaitsevat Islannin etelärannikolla, ja siellä on luonnollisesti myös enemmän turisteja. Islannin pohjoisosassa taas turisteja on vähemmän ja fiilis rennompi. Vastapäivään ajaessa isot nähtävyydet tulevat heti ensimmäisinä päivinä, kun taas myötäpäivään ajaessa ne jäävät matkan loppupäiville. Saaren kiertäminen vastapäivään on suositumpaa, mutta liikenteestä tätä ei huomaa mitenkään.

Myös me päätimme lähteä ajamaan saarta ympäri vastapäivään, jotta isot nähtävyydet tulisivat heti alkuun ja loppumatkasta voisi tarvittaessa ottaa vähän rennommin. Seuraavan yön majoitus meillä olisi mökissä hieman Vik-nimisestä kylästä eteenpäin, ja matkalla olisi ainakin pari vesiputousta, näköalapaikka ja musta hiekkaranta. Kartalla reitti näytti tältä:

Seljalandsfoss – vesiputous, jonka taakse voi kävellä

Ensimmäinen nähtävyytemme tälle päivälle oli vesiputous nimeltä Seljalandsfoss. Vesiputoukselle on Reykjavikista noin kahden tunnin ajomatka. Kuten edellisessä kirjoituksessa mainitsin, alkuperäisenä suunnitelmana oli, että tämä päivä olisi alkanut Selfossista ja ajomatka Seljalandsfossille olisi lyhentynyt puoleen. Koska sopivaa majoitusta ei löytynyt, Selfossin vierailu typistyi kohdallamme jätskitaukoon, jonka pidimme siellä.

Seljalandsfoss on aivan rengastien varrella, ja on huikea fiilis kun putous alkaa lähestyä ja sen näkee jo autosta. Seljalandsfoss on korkeudeltaan 60 metriä ja vesi tulee alas melkoisella voimalla. Putousta voi ihailla haluamaltaan etäisyydeltä, mutta erikoisen putouksesta tekee se, että myös sen taakse voi kävellä. Reitti on hieman epätasainen ja vettä pärskyy sen verran, että vedenpitävät kengät ja sadeviitta tulevat hyvinkin tarpeeseen. Vaikka housut hieman kastuivatkin, kokemus oli upea!

Pysäköinti paikalla maksaa tavalliselle henkilöautolle 1000 Islannin kruunua ja parkkipaikalta löytyy QR-koodeja, joiden avulla maksun voi tehdä checkit.is-sivustolla. Parkkipaikan tuntumasta löytyy vessat sekä kioski, josta ostimme kahvit ja sämpylät evääksi. Hinnat ovat tuttua Islannin tasoa, mutta yllättävää oli että kinkku-juustosämpylä ja lohisämpylä maksoivat saman verran. Kai kala on Islannissa halpaa.

Seuraava pysähdys: Skógafoss

Seuraavaan kohteeseemme oli onneksi vain puolen tunnin matka, joten tällä kertaa ei tarvinnut kuluttaa auton penkkiä kovin kauaa. Myös Skógafoss on melko lähellä kehätietä, mutta ei aivan niin lähellä kuin Seljalandsfoss. Vaikka Skógafoss on samankorkuinen kuin Seljalandsfoss, 60 metriä, on se huomattavasti sitä leveämpi. Myös ympäristö tekee putouksesta täysin erilaisen: maa putouksen edessä on tasaista ja periaatteessa olisi mahdollista kävellä putoukselle asti tätä tasaista maastoa pitkin.

Putouksen oikealla puolella oleva rinne on sen verran loiva, että siinä olevia portaita pitkin on mahdollista mennä katsomaan putousta myös sen yläpuolelta. Meidän mielestämme putous oli upea alhaalta katsottunakin, joten päätimme säästää voimia ja jättää porrastreenit väliin.

Täälläkin pysäköinti maksaa 1000 kruunua, ja maksu onnistuu helpoiten Parka-sovelluksella. Alueella sijaitsee hotelli, jonka yhteydessä on ravintola. Julkinen vessa oli meidän käyntimme ajankohtana poissa käytössä.

Dyrhólaeyn mahtavat näkymät

Myös seuraava kohteemme sijaitsi alle puolen tunnin ajomatkan päässä. Dyrhólaey on pieni mutta korkea niemimaa, joka työntyy Atlantin valtamereen lähellä Vikin kylää. Korkeutensa vuoksi niemeltä on mahtavat näkymät jokaiseen ilmansuuntaan: merellä etelässä näkyy valtava luonnon muodostama kivikaari, idässä Reynisfjaran musta hiekkaranta ja Reynisdrangarin kivipylväät, lännessä lisää mustaa hiekkarantaa, ja pohjoisessa siintää jäätikkö. Lisäksi niemellä on majakka ja siellä voi nähdä kesäaikaan lunneja pesimässä rantakallioissa.

Dyrhólaeyn niemellä on kaksi näköalapaikkaa, joissa on molemmissa maksullinen pysäköinti. Maksu onnistuu Parka-sovelluksella. Tie niemelle on mutkitteleva ja paikoin melko jyrkkä. Me ajoimme ylemmälle näköalapaikalle, jonka parkkipaikka oli täynnä ja jouduimme jättämään auton sinne johtavan tien pientareelle jyrkkään rinteeseen. Näköalapaikkojen välillä on polku, joten vierailu molemmissa onnistuu ilman että autoa tarvitsee siirtää.

Reynisfjaran musta hiekkaranta

Päivän viimeiseksi nähtävyydeksi jäi Reynisfjaran musta hiekkaranta. Myös sinne oli vain lyhyt 20 minuutin ajomatka Dyrhólaeyltä. Ranta on todellinen luonnonihme: vulkaanisen, mustan hiekan lisäksi rannan reunalla on vaikuttavia kuusikulmaisia basalttipylväitä. Aivan kuin luonnon tekemiä portaita! Lisäksi basalttikallion juurella on luola, mutta siellä emme käyneet. Vierailumme aikana aurinko paistoi ja taivas oli pilvetön, mutta voin kuvitella että pilvisellä ilmalla ranta ja sen musta hiekka luovat vaikuttavan synkän tunnelman.

Luonnon kauneuden lisäksi rannalla on vahvasti läsnä myös sen toinen puoli: rannalla on kylttejä, joissa varoitellaan isoista, yllättävistä aalloista (sneaker wave) ja kehotetaan olemaan kääntämättä selkää merelle. Nämä varoitukset eivät ole siellä turhan takia. Noin kuukausi meidän vierailumme jälkeen aalto vei rannalla vierailleen saksalaisperheen 9-vuotiaan tytön, eikä tyttöä saatu pelastettua. Kannattaa siis todellakin olla varovainen rannalla vieraillessa.

Alueella on kaksi parkkipaikkaa, joista toinen on aivan rannan vieressä ja myös hieman kalliimpi kuin kauempana oleva parkkipaikka. Maksu onnistuu Parka-sovelluksella. Rannalta löytyy ravintola ja ilmaiset yleisövessat.

Kohti päivän majoitusta

Reynisfjara sijaitsee vain 10 minuutin ajomatkan päässä Vikin kylästä (virallinen nimi Vík í Mýrdal), jonne suuntasimme seuraavaksi. Olisimme halunneet yöpyä siellä, mutta emme tälläkään kertaa olleet onnistuneet löytämään sieltä kohtuuhintaista majoitusta. Nälkä ja väsymys alkoivat jo tässä vaiheessa päivää painamaan sen verran, että vierailumme Vikissä jäi kaupassa käyntiin ja auton tankkaamiseen.

Varaamamme mökkimajoitus Arctic Exclusive Ranch oli noin 60 kilometrin päässä Vikistä. Majoitus ei sijainnut ihan ykköstien varrella, vaan loput 20 kilometriä saimme ajaa soratietä, jonka murske oli sen verran karkeaa, että nopeus täytyi pitää hyvin alhaisena. Paikka oli jopa Islanninkin mittapuulla keskellä ei mitään, mutta muuten todella viihtyisä.

Lopuksi

Päivä oli melko rankka, sillä isoja nähtävyyksiä oli useita ja autolla ajamista oli paljon. Jos olisimme löytäneet majoitukset Selfossista ja Vikistä, olisi ajomatkasta jäänyt pois melkein 2 tuntia. Nähtävyydet olivat kuitenkin sen verran upeita, että tämä ei jäänyt harmittamaan.