Lentoni potkuriturbiinikoneilla jatkuivat, kun suuntasimme muutamaa päivää ennen jouluaattoa perheeni kanssa joulunviettoon Kainuuseen. Lensimme Kajaaniin, jonne Finnair on liikennöinyt ATR 72 -koneilla niin kauan kuin jaksan muistaa. No, rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että olen kyllä istunut tällä reitillä jonkin muunkin konetyypin kyydissä, mutta siitä on kyllä todella pitkä aika.
Perheemme on kolmihenkinen. Tässä konetyypissä on kaksi istuinta vierekkäin käytävän molemmilla puolilla, joten emme kaikki voi istua vierekkäin. Finnair Plus Gold -etuna pystyin valitsemaan paikat lippujen oston yhteydessä, ja luonnollisesti valitsin paikat riviltä, jonka kaikki paikat olivat vapaina. Kävin pari kertaa ennen lentoa Finnairin sovelluksessa varmistamassa, ettei kukaan ollut varannut ylimääräistä vapaata paikkaa.
Helsinki-Vantaan lentoasemalla
Lentoasemalle saavuimme tavalliseen tapaan vähän vajaa pari tuntia ennen lähtöaikaa. Suuntasimme kohti Priority-lähtöselvitystä, mutta koska tiskille oli muutaman matkustajan jono ja tiskin lähellä olevat lähtöselvitysautomaatit olivat vapaita, tulostimme matkatavaralipukkeet itse ja jätimme laukun bag droppiin. Näillä automaateilla laukkujen selvittäminen on helppoa, mutta olisi joskus mukava nähdä, millaista asiakaspalvelua Helsinki-Vantaan Priority-lähtöselvityksessä saa.
Sisäänkäynti Priority-turvatarkastukseen sijaitsee tämän lähtöselvityksen oikealla puolella. Gold-etuna Priority-turvatarkastukseen on pääsy itselle, yhdelle vieraalle sekä omille alaikäisille lapsille. Matkakumppaneiden lipuilla tämän turvatarkastuksen portit eivät suoraan aukene, vaan erillisellä tiskillä pitää käydä päivittämässä lipuille pääsy turvatarkastukseen.
Turvatarkastus sujui sekä jonotuksen että laukkujen läpivalaisun suhteen joutuisasti, ja yhteensä meillä meni kentälle saapumisesta vähän reilu 10 minuuttia siihen, että olimme suorittaneet nämä pakolliset toimenpiteet ja pääsimme tutkailemaan, mitä Helsinki-Vantaalla on tarjottavanaan. Aika harvoin tulee matkustettua näin lähellä jouluaattoa, ja oli mukava nähdä, että kaupoista löytyi vähän joulutunnelmaa koristeiden muodossa.

Kovin kauaa emme jaksaneet kauppoja kierrellä, vaan suuntasimme loungeen nappaamaan jotain syötävää ennen lennon lähtöä.
Finnair Schengen Business Lounge
Samoin kuin Priority-turvatarkastukseen, Gold-etuna loungeen pääsee matkustusluokasta riippumatta yhden vieraan ja ainakin Helsinki-Vantaalla omien alaikäisten lasten kanssa. Lentolipussa mainitaan vain yksi vieras, joten epäselvää on, pääsevätkö lapset mukaan myös muihin loungeihin maailmalla. Ainakin Reykjavíkin kentällä pääsimme kaikki sisään.

Loungessa oli näin sunnuntai-iltana mukavan rauhallista. Ruoaksi oli lindströminpihvejä. Somekeskusteluissa tämäntyyppiset ruuat eivät yleensä saa kiitosta, mutta minulle lindströminpihvit ovat harvinaista herkkua ja olin tyytyväinen päästessäni maistamaan niitä. Ne olivatkin oikein maistuvia, samoin kuin tarjolla olleet salaatit.


Joulun kunniaksi tarjolla oli myös glögiä ja pipareita. Tänä jouluna en ollutkaan vielä nauttinut yhtään glögiä, joten nyt oli täydellinen hetki istua hetki mukavasti ja nauttia mukillinen.

Kymmenen minuuttia ennen tarkastuskortissa ilmoitettua koneeseen nousun aikaa poistuimme loungesta ja lähdimme kävelemään kohti lähtöporttia.
Koneeseen nousu
Kone tuli edelliseltä lennolta Tallinnasta myöhässä, ja koneeseen nousun aloitus myöhästyi 25 minuuttia alkuperäisestä ajasta. Meitä tämä pieni myöhästyminen ei niin kauheasti haitannut, mutta portilla tunnelma alkoi jo olla melko rauhaton, kun pienimmät matkustajat kyllästyivät odottamaan.
Tuttuun tapaan tälle konetyypille kävellään ulkokautta, ja koneen sisälle noustaan peräpäästä. Omat paikkamme olimme tämän vuoksi valinneet koneen takaosasta.

Koneeseen nousu saatiin valmiiksi nopeasti, vaikka tässä vaiheessa lennon olisi jo pitänyt olla matkalla kohti Kajaania. Lento ei ollut aivan täynnä, ja viereinen paikka jäi onneksi vapaaksi. Samalla kun odottelimme, että matkatavarat saadaan lastattua koneeseen, ilmoille kajahti joulupukin kuulutus. Oltiinhan sentään matkalla joulupukin virallisella lentoyhtiöllä.
Lento
Lennon lähtö myöhästyi saman verran kuin koneeseen nousukin. Kiitotieltä noustiin ilmaan siis 25 minuuttia myöhemmin kuin oli tarkoitus.
Tämän Kajaanin-lennon pituus on vain tunti ja 20 minuuttia. Tässä ajassa ei ehtinyt ihmeitä tapahtua. Join yhden lasin mustikkamehua ja luin kirjaa.
Saapuminen Kajaaniin
Alkuperäinen saapumisaika Kajaaniin oli 18.50. Jonkun verran myöhästymistä saatiin kirittyä, sillä laskeuduimme kello 19.05 ja lyhyen rullailun jälkeen matkustajat pääsivät koneesta ulos viisi minuuttia myöhemmin kello 19.10. Lento siis myöhästyi lopulta 20 minuuttia.
Kun otin puhelimestani lentotilan pois rullauksen aikana, hieraisin silmiäni pari kertaa, kun sen kello näytti jo kahdeksaa. Jostain syystä puhelin ilmeisesti luuli, että olimme lentäneet toiselle aikavyöhykkeelle. Liekö syynä ollut Venäjän GPS-häirintä vai mikä.

Kajaanin lentokenttä on pieni mutta omalla tavallaan sympaattinen. Tämä kentän ainoa, muutaman metrin pituinen matkatavarahihna onnistuu kyllä aina pistämään hymyn huulille.

Laukkuja odotellessa kävin noutamassa autonvuokrauspisteen avainlaatikosta avaimet vuokraamaamme autoon. Laukkujakaan ei tarvinnut onneksi kauan odotella. Vuokra-auto löytyi lähes lentoaseman oven edestä, joten pitkää matkaa ei tarvinnut kävellä, ja pääsimme nopeasti jatkamaan matkaa varsinaiseen kohteeseemme.


Vastaa